Ja kun sä vain istut viereen mun,

kihlajaiskuvaus

… siin on jotain niin oikeaa… Jostain syystä Juha Tapion sanat alkavat soimaan korvissani, kun katson näitä Marin ja Vellun kuvia.

Useimmiten teen kuvauksia yrityksille ja usein suunnittelen niiden markkinointia ja yritystarinaa muutenkin. Nyt sain kuitenkin tilaisuuden kuvata jotain ihan erilaista tarinaa ja muistin taas kuinka paljon tykkään ihmisten kuvaamisesta ja ihmisille kuvaamisesta. Puhuimme Marin kanssa kuvauksista jo alkukesästä, mutta sitten kesä vain vierähti ohi. Toisaalta voin nyt todeta, että onneksi. Syksyn valo on ihanan pehmeää, melkeinpä parasta aikaa tällaisille kuvauksille.

kihlajaiskuvaus-2.jpg

Mari ja Vellu halusivat itselleen kihlajaiskuvat ja paikaksi valitsimme heille tärkeän Kellon Kiviniemen venesataman. Olin itse mielessäni visioinut illan auringonvaloa kuviin, ja olin hieman huolissani, kun taivas näyttikin pilviseltä. Huoli oli kuitenkin turha, saimme pelkistetyn, hieman utuisen valon, joka tuki kuvien seesteistä tunnelmaa. Tämä onkin valokuvauksen parhaita puolia - tilanteen mukaan sopeutuminen ja yllättyminen.

Tuuli toi myös hieman lisää haasteita kuvaustilanteeseen ja heitteli sekä Marin että Vellun hiuksia ei niin toivotulla tavalla :) Selvisimme siitäkin rennolla asenteella. Ihastuttavaa pariskuntaa oli helppo kuvata ja he olivat hyvin luontevia keskenään. Aitous ja läsnäolo loi herkkää, mutta samalla iloista tunnelmaa kuviin. Olen kiitollinen, että sain olla mukana ja ikuistaa nämä rakkauden hetket. Kiitos Mari ja Vellu! <3

kihlajaiskuvaus
Saavuimme kuvauspaikkaan ilman sen kummempia mietteitä tulevasta kuvauksesta, luotimme heti Tanjaan. Oikeastaan ainoana toiveenamme oli saada kuvissa näkymään meidän keskinäinen lämpö ja läheisyys ja siinä Tanja onnistui kyllä yli odotusten. Utuinen tausta ja me ihan sellaisena kuin ollaan on nyt ikuistettuna valokuviksi, joista yksi koristaa pian makuuhuoneen seinää. Kiitos!
— Mari & Vellu
kihlajaiskuvaus